sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Kirjasto

Muistan elävästi kun ensimmäisen kerran avasin Väinölän koulun kirjaston oven Porissa.  Miten voi olla näin paljon kirjoja.  Olin silloin ensimmäisellä luokalla koulussa.   Olen ollut sen jälkeen vakioasiakas kirjastoissa.  Väinölän kirjasto on loppunut aikoja sitten.  Onneksi eivät kaikki sivukirjastot ole pistäneet ovia säppiin.  Niitä tarvitaan.  Kaikki eivät voi tai halua käydä pääkirjastossa.  Kirjastot ovat pitäneet pintansa.  Suomalaiset ovat lukukansaa. 
 
Wikipedian mukaan Kansalliskirjasto on aloittanut 1640-luvulla muutamalla niteellä.  Siitä se on laajentunut todella suureksi.  Kaikkia kirjoja ei varmaan lueta yhtään kertaa.  Olen silti sitä mieltä, että kaikkien on saatava kirjoittaa julkaisuun saakka. 
 
Kirjastot tekevät hyvää työtä lukutaidon ylläpitämiseen.  Ei netti voi, eikä saa olla ainoa tiedon lähde.  Kirjoihin voi palata monta kertaa, eikä tieto muutu.  Tottakai tiedot voivat vanheta, kun kehitys kulkee eteenpäin, mutta mistä löytää sen kehityskulun, ellei kirjoista.
 
Kaikkia kirjoja ei voi säästää.  Toivottavasti silti jokaisesta painetusta kirjasta säilytetään yksi kappale. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olisi mukava jos kommentoisit ja olisit jotain mieltä kirjoituksistani. Luen aina kaikki.