maanantai 6. toukokuuta 2013

Leiri 14

Pako Pohjois-Koreasta.  Blaine Harden kirjoittaa reportterin otteella Shin Dong-Hyukin paosta poliittisten vankien leiriltä.  Shin Dong-Hyuk on syntynyt siellä, eikä tiennyt muusta elämästä.  Siellä vallitsi ja vallitsee vahvemman laki.
 
Pohjois-Koreasta kuulee ja näkee paljon asioita mediasta.  Todellinen elämä siellä on näettyä karumpaa.  Hitlerin leirit Saksassa olivat pahuuden ilmentymiä.  Pohjois-Korean leirejä voi verrata niihin.  Kirjan perusteella leireillä kidutetaan, nöyryytetään ja tapetaan ihmisiä mitättömien syiden perusteella.
 
Nälkä ajaa ihmisiä ilmiantamaan läheisiäkin ihmisiä yhdestä ateriasta tai vähän helpommasta työstä.  Vankileiri 14:n kymmenen sääntöä oli opeteltava ulkoa ja ensimmäinen kohta on jokaisessa säännössä on: ammutaan heti.
 
Pakomatka oli pitkä ja vaikea.  Sitkeästi Shin Dong-Hyuk teki sen.  Vähän onneakin oli matkassa.  Sopeutuminen on vaikeaa ihan erilaiseen yhteiskuntaa.
 
"Olen kohoamassa eläimen tasolta, mutta edistys on todella hidasta.  Joskus yritän itkeä ja nauraa kuin muut kokeillakseni, tuntuuko se joltakin"  Shin Dong-Hyuk
 
Jos syntyy sellaiseen maailmaan, ei osaa kaivata mitään muuta.  Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että kipu tuntuu yhtä pahalta.
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olisi mukava jos kommentoisit ja olisit jotain mieltä kirjoituksistani. Luen aina kaikki.