lauantai 1. helmikuuta 2014

Kätilö

Katja Kettu.  Mielenkiintoinen tuttavuus, ensimmäinen Ketun kirja jonka olen lukenut.  Kätilö on tosipohjainen kertomus Lapin sodan kynnyksellä.  Rakkaus ja sota on aina huono yhdistelmä.  Varsinkin jos vain toinen tosissaan rakastaa.  Sota on julmaa ja raakaa. Vankileirien elämä vielä raaempaa ja julmempaa. 
 
Lapin murre teetti minulle vähän ymmärtämisen vaikeutta, mutta tunteen palo oli niin korkea ja läpitunkeva, että sen ymmärsi.  Nainen on heikoilla sodan melskeessä, miehillä on tarpeensa jotka toteutetaan vaikka väkisin.  Nainen voi olla yhtä julma kuin mieskin, mutta seksuaalisessa mielessä se ei onnistu. 
 
En oikein tiedä tai ole varma pidinkö tästä kirjasta.  Luettua se kuitenkin tuli.  Paljon on syytetty venäläisiä vankileirejä sodassa.  Suomessa ei varmaan ole vielä kerrottu kaikkea suomalaisilla vankileireillä tapahtuneista asioista.  En tunne historiaa niin hyvin, että voisin sanoa mikä on totuus.  Kaikkea voi ja on tapahtunut Suomessakin.
 
Kirja kannattaa lukea vaikka vain monimuotoisen ja rikkaan kielen vuoksi.  Rakkaus voi tavallisessakin elämässä olla suurta.  "Jumalani,tuon miehen mie haluan.  Jos Jumalani tuon saan, toista en vaadi."
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olisi mukava jos kommentoisit ja olisit jotain mieltä kirjoituksistani. Luen aina kaikki.