maanantai 25. elokuuta 2014

Kaksi soturia

Roslund ja Hellström.  Lapsisotilaita on monessa sodassa.  Jengisoturina aloitetaan nuorina.  Syrjäytyneita lapsia kiinnostaa veljeys ja kunnioitus.  Ei ole väliä vaikka ne hankitaan laittomin keinoin.  Tytöt ja naiset ovat tässäkin sodassa käyttötavaraa.
 
Mitä voivat poliisit tehdä.  Lapsien pitäisi olla suojeltavia kohteita.  He joutuvat ensin sosiaaliviranomaisten myllytykseen.  Huostaanottoja, tarkkailua, mikään ei auta.  Lapset tarvitsevat rajoja ja rakkautta.
 
Tämä kirja koskettaa eri tavalla kuin perinteiseen tapaan kirjoitetut dekkarit.  Pistää välillä vihaksi ja säälittää.  Poliisi on voimaton lapsirikollisten edessä.  Kaikki kärsivät: äidit, lapset, poliisit ja isätkin, jotka eivät pysty ottamaan vastuutua.  Onneksi tämä ei ole todellisuutta., ehkä, en tiedä.  Jengiytyminen on todellista, onko lapsijengit, ghettosolders, jonkun ihanteena ja todellisuutta.  Pelottavaa.
 
 

tiistai 12. elokuuta 2014

Jonnekin pois

Lionel Shiver.  Sitten kun-elämä.  Sitä se on monelle meistä.  Halu mennä jonnekin parempaan paikkaan.  Missä se on, sitä ei monikaan osaisi sanoa.  Shiver kirjoittaa miehestä, joka kerää rahaa, parempaan paikkaan menoa varten.  He tekevät perheenä testausmatkoja.  Aina löytyy joku virhe tai vika, minkä takia paikka ei kelpaa.  Kunnes miehen vaimo sairastuu vakavasti.  Vaimon parempi paikka ei ole pitkään aikaan ollut siellä, mihin mies on tähdännyt. 
 
Sairauksien ja muiden vaikeuksien keskeltä haluaa pois, mutta asioiden ollessa suhteellisen hyvin, syy löytyy pään sisältä.  Ei ole henkisesti hyvä olla.
 
Shiver osaa pitää lukijasta kiinni.  Pitkähkö kirja on luettava loppuun vaikka pätkä kerrallaan.  Salaisuuksia paljastuu pikkuhiljaa, mikä pitää otteessaan.
 
Päähenkilö Shep on kiltti, uhrautuva mies, jonka rahasäästöille on pyrkijöitä.  Vaimon sairaus kuluttaa toiseen elämään varattuja rahoja.  Sisko kuppaa rahoja julkeasti.  Kavereita riittää kun on rahaa ja niille antaja.  Shepin paras kaveri Jackson Burdina ei pyydä rahaa, eikä osaa pyytää apuakaan.  Hän tekee oman ratkaisunsa parempaan elämään.
 
Pidän onnellisista lopuista jos se sopii tarinaan.  Kaikkien ongelmien keskeltä Ship löytää onnensaarensa Pemban.  Siellä on hyvä olla.  Siihen on hyvä lopettaa.
 
 
Shiver on kirjoittanut myös kirjan Poikani Kevin, joka voitti Orange Prize for Fiction - kirjallisuuspalkinnon vuonna 2005.

tiistai 5. elokuuta 2014

Perhoskirjat

Olen aina ollut ihastunut perhosiin ja kuvaan niitä omaksi ilokseni, kun vain saan niitä tähtäimeeni.  Lainaan aina silloin tällöin kirjan tunnistaakseni mikä perhonen on kyseessä.  Niin nytkin.  Helga Hoffman ja Thomas Marktanner ovat kuvanneet ja tehneet Perhoset kirjan.  Kirjan on suomentanut ja Suomen oloihin soveltanut Jukka Jalava.  Kuvat ovat selkeitä ja tunnistinkin niistä monta kuvaamani perhosta.  Tällainen täytyisi ostaa omaksi, että se olisi aina ulottuvilla.  Perhoset ovat vähän kuin sieniä, värejä on kymmeniä ja tunnistaminen tarkasti on vaikeaa.  Näitä ei sentään syödä, ihalillaan vain.
 
 
 
Yhden perhoskirjan ostinkin.  Perhosten vuosi, Suomalaiset perhoset saaristosta tuntureille.  Kirjan ovat tehneet Jussi Murtosaari ja Petri Mäntynen.  Kirja on enemmän tietokirja kuin tunnistusta helpottava.  Kuvat ovat toki kauniita ja hienoja.  Perhosen elämä on muutakin kuin liihottelua ja ravinnon etsintää.  Toukkavaihe ja koteloituminen ennen siipiä on mielenkiintoinen matka.
 
Kirjassa kerrotaan perhosista muutakin kuin väri. Ruokavaliot ja kukat missä ne käyvät.   Mainioita ovat kuvat lentävistä perhosista, johon en ole itse ikinä pystynyt.  Se on jo ammattilaisen työtä.  Tämä kannattaa katsoa ja ihailla.