sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Naisen paras ystävä

Tuula-Liina Varis.  Ei heti ensimmäiseksi tule Variksesta mieleen trilleri, ehkä nyt tämän jälkeen.  Enkä tiedä, voiko murhakirjaa kutsua mukavaksi, mutta tätä voisi sellaiseksi kutsua.  Tästä kirjasta tulee mieleen Agatha Christie, jonka luomukset ovat ihastuttaneet joka puolella maailmaa.  Kenties tämä onkin siinä hengessä tehty.
 
Poliisi tätäkin rikosta tutkii, mutta lomallaan, joten hän on omillaan.  Hanna viettää kesälomaa kotonaan ja saa puhelun kollegaltaan.  Murha on tapahtunut aivan Hannan asuin piirissä ja häntä kiinnostaa mennä katsomaan tapahtumispaikkaa ohimennen. Tapaus jää mietityttämään, eikä hän voi pitää näppejään erossa tapauksen tonkimisesta.
 
Tapot ja murhat tehdään paljon, noin vaan, ilman vakavaa syytä.  Tämäkään kirja ei kerro vihasta, murhan suunnittelusta tai mistään pitkään hiertäneestä asiasta, vaan murha tehdään yhtäkkisen tunnekuohun vallassa.   Joku ihminen vain on väärässä paikassa väärään aikaan.  Surman uhri olisi voinut olla ihan hyvin joku muu.
 
Nykyaika on tullut rikoskirjoihinkin.  Yhteiskunta ei enää sulje vaarallisimpiakaan rikollisia pitkäksi aikaa vankiloihin.  Tukea ja hoitoa vaativia ihmisiä kulkee keskuudessamme paljon.  Toisinaan he satuttavat kanssakulkijoitaan, koska heillä itsellään on vaikeuksia.
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olisi mukava jos kommentoisit ja olisit jotain mieltä kirjoituksistani. Luen aina kaikki.