sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Sukupuu

Kati Tervo.  Vuosisata on sotainen ja ihmiset kohtaloineen siinä myllerryksessä välillä tuuliajolla.  He tekevät ratkaisujaan parhaansa mukaan. Suku jatkuu monessa maassa.  Heidi Hukkanen kiinnostuu juuristaan ja yrittää selvittää sukuaan Saksassa.  Hän muistaa pelkonsa vieraalla kielellä rähisevästä mummosta.
 
Suvut sekoittuvat ja kaatavat rajojakin.  Vaimon tuominen Saksasta aiheuttaa suomalaisessa suvussa monenlaisia ajatuksia.  Miniää väheksytään ja kohdellaan kaltoin.  Liitto on vaikea hyväksyä molemmissa suvuissa.
 
Adele tulee Suomeen suurin toivein rakkauden siivittämänä, mutta vaikeudet ovat murtaa hänet.  Nainen on vahva silloin kun haluaa ja liitto alkaa sujua, kun mies, Johannes, toipuu sodasta ja sairaudesta.
 
Sukututkimus ei anna selityksiä ihmisten teoille ja ajatuksille.  Ne ovat vain kirjauksia syntymisistä ja kuolemisista.  Aina voi laventaa omilla ajatuksilla mitä edesmenneet sukulaiset ovat tehneet ja saaneet aikaan.
 
Kirja oli hiukan suppea, mutta ajatuksia herättävä.  Ei aina tarvitse tehdä 500 - 600 sivuista sukukronikkaa.  Tapahtumia voi käydä mielessään vaikka kuinka kauan.  En ole aiemmin lukenut Kati Tervon kirjoja.  Joitakin kolumneja olen lukenut ja pitänyt niistä.
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olisi mukava jos kommentoisit ja olisit jotain mieltä kirjoituksistani. Luen aina kaikki.