maanantai 31. lokakuuta 2016

13.huone

Max Manner.  Suomalainen tai pohjoismainen rikosromaani.  Tapahtumat alkavat Norjasta.  Pääosa tapahtumista tapahtuu Suomessa.  Tämä oli ensimmäinen Mannerin kirja, jonka olen lukenut.  Jotenkin olen vähän kaihtanut suomalaista rikoskirjallisuutta.  Ihan suotta.  Ruotsalaiset ja norjalaiset rikoskirjat ovat tutumpia.  Ehkä aiemmin lukemani suomalaiset rikoskirjat ovat olleet jotenkin liian kotikutoisia, liian tuttua tarinaa.

Tähän kirjaan on saatu enemmän vauhtia ja vaarallisia tilanteita.  Erilaisia päähenkilöitä myöten.  Pääosassa on kiinalais-suomalainen nainen Annika Malm, hän on syntynyt Ruotsissa.  Norjalainen poliisi on myös mukana, joten monta pohjoismaata on mukana edestettuna.

Manner on kirjoittanut monta muutakin romaania.  13. huone on trilogian kolmas osa.  Olisi tietysti ollut hyvä aloittaa ensimmäisestä, mutta ei se oikeastaan haitannut lukukokemusta. Voi olla, että luen enemmän Mannerin kirjoittamia kirjoja, sen verran mielenkiintoiselta tämä tuntui.

Trilleri on enemmän kuin murhaajan selvittelyä.  Se on välillä kaaosta, joskus ollaan laittomallakin puolella.  Trilleri tempoo vyyhtiä edestakaisin, kunnes kaikki saadaan selväksi keräksi.  Juonta on vaikea avata, kirja on luettava itse.


Täyttä päätä

Runoja ikääntyville.  Toimittaneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto.  Vakavaa ja vähemmän vakavaa runoutta ikääntymisestä ja vanhuudesta.  Joskus täytyi oikein naurahtaa, kun huomasi ajatelleensa samaa asiaa, ei vain ole osannut sanoittaa sitä.

Kirjassa on omaa koettua ja äitien, isien ja isovanhempien vanhenemisesta kertovaa runoutta monelta runoilijalta.  Kukaan ei ole jäänyt maan päälle, joten miksi pitäisi viimeiset vuodet surra aj huolehtia.  On elettävä niin kauan kuin on aikaa ja pystyy toimimaan.

Näitä oli ilo lukea.  Tutustui taas moneen uuteen kirjailijaan.  Tämän kaltaiset kokoelmakirjat ovat hyviä ja monipuolisia.  Valikoimassa on yli 150 runoa kymmeniltä eri runoilijoilta.